Nämä nykyajan henkilökohtaset jutut ihimetyttääpi. Tehhään kaikki nii hankalaks. Esim. Soitat aikkoo hammasliäkärille toisen puolest. Eläpä esittele ihttees puhelimes, niiku hyvviin tappoihin kuulluu. Sillä et sua varattuu aikkoo toiselle, nykysin pittää olla henkilökohtasesti varroomassa aika? Vaikkakkii toimisit hänen  pyynnös tahi kyytipoikana tai hyvä on -kyytimiehenä. Tästä kiistelttiin jonnii verran yhen ajanvarraaja tätin kans ja lopulta annoin puhelimen vieressä olleelle aikkoo tarvihtevalle henkilöl. Siinäpä sitä huuvelttiin miun, ajanvarraajan ja henkilön kans jolle vuoro tullee aikoja, mikä käypi ja mikä ei. Noh, lopulta tärppäs. En tiijjä sit oisinko voinna ajan varata, kun terveyskeskuksen puolella on hänen antama suostumus hänen asioihen hoittoon? Vai ovatkopa nuokkii instanssit sen verran erillään, ettei käy se. Apteekkiin joutu erilliset suostumukset tekemmään, jotta suan käyttee tietoja ja hoittoo asioit. Kyllä tämä suomen pyrokratia on toimiva, suahhaan paperin pyörittäjille hommoo. Tietennii nykysin kaikki o netis ja nettihän se onnii turvallinen. Nuokkii tietokonehommat voijjaan sit ulukkoisttoo vaikka Intijjaan, niiku postin vika ja väärä osoite ehintä pallavelu.

Sitten tervveyskeskuksen toiminttaan. 

Onko pakko hakkeuttuu tahi olla siell töissä, jos tuo asiakaspalvelu ei oikkein luonnistu? Eilen soittoja tull tuntemattomast numerost par kerttoo. Enhän niihe ennee tänäpäivänä vasttoo, neku ovat ylleesä jottai myöskentelijöitä tahi kusetuspuheluja muutennii. Iltasella oll sitten tullu tekstari, "ottasitko yhteyttä terveysasemalle lääkärinaikaan liittyen. Älä vastaa tähän viestiin". Arvelimpa sit, et käympä töihen jäläkkeen kysymässä mikäpä hätä heill oll? Noh menimpä ja kysyin

minä: Olitta soitelleet eilen?

toinen: En tiijjä?

minä:( olin äimänkäkenä)

toinen: en ollut töissä

minä: sanoin nimeni, josko selviäisi asia

toinen: (vähän näytti kehtovvaako rueta ehtimmään tietoja, sitten ilimmeisesti sai ahaa elämyksen ja löyty, ettei liäkäri ole silloin paikalla) Sitten kysyi, käypikö toinen liäkäri?

minä: käypi

toinen: sanoi ajan 

minä: käypi, laitappa lapulle

toinen: kirjota ite, sanoi päivän ja kellon ajan

minä: kirjoitin, mutta kellon aika ei oikkein meinannu jotennii loksahttoo tietokonesirulle. Jotennii tuo kymmentä yli yheksän likkas aivoissani pahasti(olinhan herännä jo 4 aamulla). Jotennii tull vuan ajatelttuu kymmentä. Toivottavasti aika kuitennii nyt o oikkee. 

minä: kiittelin ja lähin pois.

 

Jotennii tuo ja muuttii tämän henkilön toiminta siell viittaisivat viärrään allaan? Kyllä tuon assiin on huomanna muttii. 

Mutta piäassiissa näissä paikoissa on ystävällistä ja ossoovvaa henkilösttöö. Hattuu pittää nosttoo, kummissii heillä on painneit, pitkkii päivvii ja kaiken näkössii valittavvii asiakkait töissään. Semppiä ja jaksamist heill !!!