Pari kolome viikkoo sitten tulin töistä kotio. Oli kello noin 23.00, siis aika pimmee jo. Nousin autosta, kuullui semmonen jännä kuhhaus puskast. Sitä ennen tull jännä tunne, ett joku seurovvaa. Olo oll niinku kerran kalas ollessa nuorruuves. No, uamull kävin tutkiskelemas näkyskö jäläkkii, mut ei näkynnä. Tuulhan se vuan : D)).
Tännää kävin kävelyll, otin muutammii kuvvii muurahaispesist(300m päästä). Kolommee oll pikkasen joku koplotellunna. Johan nuo murkut oli kerenneet korjjoommaan, mutta muuten hiljaselta näytti nyt.
Kuvvailin myös vanhoja kujossii.
Lehtikuusikko missä nallen mukava kelliä.
Pihlaja marjoja täynnä, uottaa syöjiää,
Karhujahan on ollunna kautta aikkain. Ite piän ehkä hirvvii vuaralllisempana. Ne suattaat herkemmin tulla piäle, jos suuttuvat. Karhut ja suet väistävät immeistä, onko asiast tehty kärpäsestä härkänen. Ovatko ihmiset loittoontunneet luonnost?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.