torstai, 1. syyskuu 2022

SiunSotest, lämmitysjärjestelmmiin

 

Taittiin tuossaa mennä ojasta allikkoon? Tietennii luonto ennen muut? Ite en tuot suanna, kun lämmityksen vaihto tapahtu puult, ilimaves systteemmiin. Olin kuitennii pakon eis, joko tuo tahi suora sähkö. Tyrä romutti puun teon mahollissuuvven. Johan tämän kans o kyrräilty n.5-6 vuot. Pari kerttoo jo leikattukkii, mut eepä tuo hoitunna viimeselläkkää kerttoo paremmak. Hauskintahan siin oll, et leikkoova liäkär ies löytännä sitä? Magneetis se näky? Joko kirurgi ei mennynnä reijjäst tarppeeks pitkälle tahi tekivät semmosen lumeleikkuun+ Niitähän ne nivell leikkuus kehuvat, et ei käsitelty nivellii mitenkkää ja ne korjautuvat? Ite ajattelisin niin, ettei ihmiset uskaltanneet valitella ennee leikkuun jälkkeen niist. Vielä hulluks luulisivat sen takkii? Liäkärin toiminta ihmetytti kovin leikkauksessani. Hoitajat kysell selevviimisis yksikös, et eikö antanna sairaslommoo? No ei antanna. Hoitaja sano pittääpä sannoo liäkärille, et tuopi sairasloma lapun. Eipä näkynnä liäkärrii, jotennii tuntu et luimistell toist kautta pois? Satuin nimittäin näkemmään. Noh, lapun sain hoitaja toi, peräti kaks viikkoo saikkuu. Eipähän tuo riittännä, viell par viikkoo hain lissee. Alaku ajoist lähttiin sama kohta oirreill mitä oll "operoitu". Nyt kulunna leikkauksest jo reilu vuos. Nyt jo kohta o alakanna kippuilemmaan jonnii verran   ja pullistelloo ja haittovvaa työntekkoo syönnin jäläkkeen. Täll viikoll pittää kysell liäkärille aikkoo, mitteekä ruettaan tekemmään? 

Tulleenko tuo lämmitys sen halavemmaks?

Lämpöpumpun omistaja voi varautua tällä yksinkertaisella keinolla sähköpulaan

31.8.202208:20päivitetty 31.8.202208:21

Lämpöä voi varastoida talon seiniin ja lattiaan aamuyöllä ja lauhalla säällä.

a62e4b29-0ed0-5862-aa13-0523c69cc856
Ilmalämpöpumppu. Lämpöpumppujen käyttöä olisi mahdollista optimoida ja leikata näin sähkön huipputehon tarvetta. DAIKIN
Lukuaika noin 2 min
 

Suomessa on käytössä noin 600 000 ilmalämpöpumppua. Lämmitysteholtaan alle 26 kW maalämpöpumppuja on käytössä hieman yli 140 000 kappaletta ja ilma-vesilämpöpumppujakin on käytössä yli 51 000 kappaletta.

”Jokainen lämpöpumpun omistaja voi osaltaan auttaa sähkönkulutuksen tasaamisessa. Suomessa sähkönkulutus laskee puolen yön jälkeen ja alkaa kohota jälleen noin kello 6 aamulla”, lämpöpumppuvalmistaja Daikin in tuotepäällikkö Jussi Kummu kertoo tiedotteessa.

Talvella Suomen sähkön tarve lisääntyy tyypillisesti aamuyön tuntien jälkeen 10–15 prosentilla. Kummun vinkki lämpöpumpun käyttäjälle on hieman korkeamman lämpötila-asetuksen ajastaminen lämpöpumppuun aamuyön ajaksi. Sähköä ei voi kotona taloudellisesti varastoida, mutta lämpöä voi ainakin jossain määrin.

”Kolmen-neljän tunnin aikana saadaan varastoitua lämpöä talon seiniin ja lattioihin, jolloin aamupäivän aikana tarvitaan vähemmän sähköä asunnon lämmittämiseen”, Kummu neuvoo.

Kummu muistuttaa, että rakennuksilla on niiden massasta johtuva viive lämmityksen tarpeessa. Viive voi olla talon rakenteista riippuen jopa 3–5 päivää, joka mahdollistaa varautumisen myös kovempiin pakkasjaksoihin.

”Tällöin esimerkiksi ilmalämpöpumpulla voidaan nostaa sisälämpötilaa 2–3 päivän ajaksi 23–24 asteeseen lauhan sään aikana, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan. Pakkasen kiristyessä ilmalämpöpumpun asetuksen voi palauttaa 22 asteeseen ja sähköpattereiden termostaatit 20 asteeseen, jolloin lämmitykseen tarvittava sähköteho ei nousekaan niin paljon kuin tavallisesti”, Kummu laskee.

 

Kummu arvioi, että lämpöpumppujen käytön optimoinnissa olisi potentiaalia leikata valtakunnallisesti huipputehon tarvetta sadoilla megawateilla.

”Oikein valitulla, modernilla ilma-vesilämpöpumpulla voidaan lattialämmitykseen tai puhallinkonvektoreihin yhdistettynä saada vielä 25 asteen pakkasella lähes puolet tarvittavasta lämpöenergiasta ulkoilmasta”, Kummu sanoo.

Jos ei jiävvy? Miun kommentti.

Heh heh, mielestän tuossa mennee tasan tarkkaan saman verran sähkköö, kulutuspiikki tulloo vuan er kohttaan? Ei siästetä?

Hmmmm, ja entäpä tämä?

Hypo: Muutto omakotitalosta kaupunkiin voi kannattaa, kun sähkö ja lämmitys kallistuvat

31.8.202209:25päivitetty 31.8.202209:25

Sähkön hinnalla voi olla yllättäviä vaikutuksia muuttoliikkeeseen, arvioi Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.

91d0ae41-f192-51c9-bd50-c89f37160eba
Kaupunkiin. Energian hintapomppu tarkoittaa Hypon pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan osalle omakotitaloasujista sitä, että muutto kaupunkiin kannattaa jo pelkästään asumiskulujen takia. SUSANNA KEKKONEN
Lukuaika noin 2 min
 

Asuntokauppa kyykkäsi heinäkuussa ja asuntojen hintojen nousuvauhti hiipui, kertoo Tilastokeskus.

Asuntojen hinnat laskevat loppuvuonna asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon ennusteen mukaan reilun prosentin, myös pääkaupunkiseudulla.

”Kovat korot sekä hurja energian ja rakennusmateriaalien hintapiikki iskevät vääjäämättä asuntomarkkinoihin”, arvioi Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus pikakommentissaan.

Tiistaina suosittu asuntolainojen viitekorko 12 kuukauden euribor kohosi tiistaina 1,76 prosenttiin. Näin korkealle euribor ei ole yltänyt aikoihin.

Asuntojen hinnat heinäkuussa

Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat heinäkuussa 1,2 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan ja 0,2 prosenttia kesäkuusta.

Heinäkuussa kiinteistövälittäjien kautta tehtiin 14 prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Luvut ovat ennakkolukuja.

Lähde: Tilastokeskus

Brotheruksen mukaan asuntomarkkinoiden ”vauhtivuodet” ovat kahden koronavuoden jälkeen päättyneet. Hän kertoo, että tällä hetkellä vain vahva työllisyys suojaa asuntomarkkinoita suuremmalta supistumiselta.

Asumiskulut voivat ajaa kaupunkiin

Brotherus arvioi, että vain vuodessa kymmenkertaiseksi paisuneella sähkön hinnalla voi olla yllättäviä vaikutuksia muuttoliikkeeseen.

 

Hänen mukaansa sähkön ja energian hintapomppu tarkoittaa osalle omakotitaloasujista, että muutto kaupunkiin kannattaa jo pelkästään asumiskulujen takia.

”Sähkölämmitteisen omakotitalon ylläpitokulut karkaavat niin suuriksi, että maakuntakeskusten kalliimpi vuokrataso tulee silti halvemmaksi kuin maksaa maltaita pelkästä lämmityksestä ja käyttösähköstä”, Brotherus kertoo.

Omakotiliitto arvioi Talouselämässä, että Suomessa on sähkölämmitteisiä pientaloja noin 450 000–500 000.

Tarvitaanko työhuonetta todella?

Pandemia-aikana suomalaiset havittelivat tavallista suurempia asuntoja. Moni toivoi uuteen kotiinsa työhuonetta, koska etätyö yleistyi. Energian hinnan nousu voi muuttaa toiveita, sillä lisähuoneen lämmityskin maksaa.

”Tiukkoina aikoina myös etätyöhuoneen todellista tarvetta joudutaan miettimään uudelleen”, Brotherus kertoo.

Myös kiinteistönvälitysketju Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen arvioi Talouselämässä, että ilmassa viriää jälleen kaupungistumisen kiihtyminen. Polttoaineiden ja kodin lämmittämisen kallistuminen kannustaa suomalaisia pienempiin, energiatehokkaampiin ja hyvien julkisten yhteyksien varrella sijaitseviin asuntoihin.

”Korona-aikana kuluttajat etsivät innokkaasti tilaa, nyt etsitään optimikokoisia asuntoja”, hän sanoi.



 

Onko tämä tuas miun keksimä salaliittoteoria, et näin suahhaan muaseutu tyhjäks? Ja kaupunki asunnoille kysynttee, ni hinnat noussoo tuas. Mut mie ennustan et jossai vaihhees ne kyykkevväät ja entiset muuttanneet muajussit makssaa nekkii?

Huvittaa ku täs oun tinganna, josko hiänsotelt sais kunnostusavustust suihkkuun, ku talloues o kaks huonojalakast hoijjettavana, mut kyllä aina syyt löyttyy ettei anneta. Ihmetyttääpi vuan, ku työkaveri assuu kaupunkinlähiös, hyö kuulemma sai puolet avustust suihkuhuone remonttiin? Kuulluukoha tääkkii tähän miun salaliittoteorijjaan? Kaikessa hehkutettaan kotona asumist ja kyselytäkkii tehhään, mutku totellissuus o toist? 

Kylän puskaratio vasepokissakkii oll kysely muistaakseni vanhusten elämänlaattuu koskien. Vasttailla sai ommaiset ja vanhukset. Enimmäksseen kyselttiin mielestän kaikkee liilum laarummii, mut yhtteen kohttaan avvauuin.

IMG_20220809_172857.jpg

Heh heh, kyllähän tää touhu välillä naurattaakin. Varmaan tämän lokikirjoituksen myötä menee kaikki tuet, Ai niin, en ou kyll mittää tukkii suannakkaa. 

Takasin siihen lämpöhommaan. Kuukkauen päivät uotellunna vasttaust tähän s-posttiin?

IMG_20220831_113944.jpg

Ei ou kuulunna mittää. Kaikki korjjaajjat o sanonna, et jiätyminen johtu tuulettimen viast? Kesäll sit poksahti lopullisest tuo tuuletin tahi eihän sitä tietty mikä meni. Kaks kuukkauta oll remontis(toukokuun lopust, henäkuuhun? Kolome viikkoo män enneku takkuutehttaalta kuulu mittää? Vikoja kun näis värkkilöis ou, kuulemma? Eikä kukkaa tiennynnä mikä oll viall? Lopulta sit selevis. Mut kyll tuo aika kiitettävästi virttoo kulutti, ku ei toiminna. Varmmaan se alako jo Joulukuus ja hajos sit 24.5.2022. Tiijjä hänt, vähä tuntu et suorasähkö ois ollunna halavempi lämmitys homma. Ei ainakkaa näit remonttija kärsis joka vuos tulla?

Sit luvin tämän. Painappa>Kiukkuiset asiakkaat penäävät lämpöpumppufirmoilta jopa sähkö- ja öljylaskujaan.

Suapi nähä mitä kohan näihi vehkkeihi tulloo isomppii vika ualtoja. Miten korjjuu osat riittääpi. Harkihteepa tarkkaan mitä tiettä, ei kannata hutkkuilla. Itellä oll pakko rako tehä näin, mut luotto on kyll nyt aika matalall? Semppiä kaikille talavveen.

Kommentit

Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Ladataan...
  • seurrooppa, jos halluut