Joku päivä sitten sattu silimmää kuakku, jossa oll lepakoit. Eikä ollunna hinnalla pilattu, nelisen eerroo.

Nyt korkkasin tuon äsken. Sitruuna maistui enimmäksseen, muuten aika kuivahko. Ei kummiskkaan jiä syömätä. Nii en mie nii perso makkeen piälle ou, vaikka varmmaa siltä näyttääkkii ; D)). Pakko tunnusttoo ostin kyll ensimmäisen Juhlapöyän konvetinnii- No hyvä on vielä ison tervaleijjona laatikko paketin(12laatikkoo).

Tutustuin kesällä myös oikkeesseen lepakkoon ja nyt ei sitten sua ruveta miell laukkoommaan. 

Tässäpä se sähisijä on. Hiä oll ressun alla piilossa ja putos sielt muahan, ku siirrin ressuu. Katoin et mikä nahkan pala se siin ja meinasin potkasta. Onneks en sitä tehnynnä. Laitoin hanskat kätteen ja nostin ylös. Eihän sitä siihen auringon paistteesseen voinunna jättee. Vein sen vanahan ladon nurkkaan ja jätin rukkasennii sille, ei halunna irrota siit. 

Tää kuva o vähä huono, mutta itea kyll selevivvää siit. Oll se sitten päivän mittaan kömpinn siit jonnekkii : ). 

Muuten joo. Kävin eilen Uuessa Tokmannissakkii. Aika pien o, mutta kai se asiasa hoittaa. Muutammiin extemppore ostokssiinnii sorruin, Saluto kahavi, se juhlapöyän konvehti ja joulukalenteri. Herkkua siis monenlaista : ). Joulukalenterin meinasin laittoo kummipojan pojalle, oli söpö koirankuva taustana. Joten ajelin kummipojan vanhemppiin luokke, jos veisivät sen käydessään. Siinä autolla ajellessa, jotennii se kalenteri tuli verkkokalvolle. Ei perh... siinä luki koiranjoulukalenteri, ei koira. Tarkemmin verkkokalvoa katsellen, luukutkin oli luun muotoiset. Äääh kaikkea sitä ostelee epähuomiossa. Noh saipahan kyläpaikan murrekkii oman kalenterin : D)). Just tuossa päivällä mietin tuota kalenter hommoo. Monka muksulleen sellasen nyt anttaa. Oli aika lähellä kassoja ja namuhyllyjä. Ainassii oll hyvin mennyt kaupaksi, pöytä melkkein oli tyhjä.

Ja muistakkeehan sitten yölä siirrellä kelloja taakke päin.