Lammasha se ois se perintteine piässiis ruoka, mut sottailin et tien vähä erillaise täks piässiiseks.Sainhan porroo ja mankalitzoo synttärilahjaks. Aika jo niit kokkailla, ku aikkoo o.
Tässäpä piätarveainneetö. Puolet tuosta litsanläskist käytin ja poron kokonnaan.
Työkalu ykkönen, jota käytämmä vuolemisseen. Villeerrausveihti eikä muutkkaa sellaset sovellu tähänn. Puukko olla pittää, nyt sattu errään lehen lahaja pukko kätteen, joka sekkii o Marttiini. Hiton hyvä työsttee tuolla jäistä lihhoo. Ja sopivan kokost lasttuu tulloo. Ei maksettu mainos, vaikkakkii tuo Marttiini on kyllä suanna jo ehkä likkookkii näkyvvyyt iliman :D.
Paistinpannulle vähän litskinläskkii ja voita, ei ihan pelekällä läskillä oikkein jotennii teleminnä.
Siin ne siruvvaat. Pikkusen suolloo viell piälle ja annettaan jonnii aikkoo ruskisttuu ja sillä aikkoo vuollaan lissee lastuja. Nämä käristellään pienis eris, et suatas noppeesti käristettyy, ettei neste karkkoo pannull ja lihast tule kuivvoo. Ite paistelin reilun kilon lastuja viiel kerrall.
Paistinpannuna oll tämmöne Saimmaa.
Kuatelin karsikenikoidut käristteet sitä mukkoo hauutuspattaaan, ku sain käristettyy. Potuttii uottelloot keittämisttään muussiks.(sori tuas rapatessa roiskkuu).
Sit sekkaan isosipuli, pippurit ja suolloo. Muut ei tarvihekkaa.
Vähän lissee vettä, nii et ainekset peittyy. Ja eiku uunniin. vähän tarkkaillaan vein miärree ja hämmennellään välill. Uuni oll 150 asttees ja pein kolome tunttii. Murreeta tull.
Ja siinäpä se suussa sulava herkku annos. Eikä tarvinna puolukka survost. Arvosana +5/5. Eikä omakehu yhttää haise, vai haissooko? Mutta nyt hyvät Piässiiset kaikill.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.